Akileija

Muutamia kuvia laitan mitä olen viime aikoina napsinut pikkukavereista.

Kurre vipeltänyt lähipuissa, tuli minuakin katsomaan ja sen näköinen on että jo saisi ruokabaari avautua.

Mielenosoitukselliseti pureskeli pensaiden oksia. Baari pysyy vielä hetken suljettuna. Kurrella on ihan riittämiin ruokaa naapurin männyssä, käpyjä kantaa suussaan ympäriinsä ja niitä piilottelee puiden oksien haarukoihin. Vaikea oli kuvia ottaa kun pari isoa pelargoniaa on ikkunan edessä, toinen on sitä mieltä että vielä voi kukkia.

Näitä pikkuvarpusia jo esittelinkin kun pihapiirissämme lentelevät ja ovat käyneet tarkistamassa pöntössäkin. Pönttö alkaa vaihtaa väriä kun sade sitä on piiskannut.

Tässä pari pikkuvarpusta, ovat varmaan vartiossa etteivät muut pääse pönttöä valtaamaan. Olisi kiva tietää oleskelevatko nuo linnut talvella pöntöissä.

Viikonloppuna on vipinää, kaikenlaista ohjelmaa, tänään on ystäväni 50-v juhlat, olemme hänelle hankkineet lahjan joka voi hiukan yllättää.    Täällä ei pysty yhtään paljastamaan kun hän käy lukemassa blogiani.

Synkän sumuisen näköinen aamu, ei onneksi pakkasta ole ja toivotaan ettei räntääkään tule kun tänään lähdemme iltapäivällä ajelemaan Tamperetta kohden.

Torstaiyönä kun ajoimme tänne mökille niin näimme kauriin Kehä-III:lla aivan tien vieressä, silmät kiilsivät, onneksi ei tullut auton eteen vaan kääntyi takaisin metsään.

Hyvää viikonloppua toivotan

Ollessani aamulla ulkona harjaamassa terassin laattoja puhtaaksi kuulin kovaa viserrystä, erilaista mitä yleensä kuuluu. Kameraa sisältä hakemaan ja yrittämään aamuhämärässä jotain kuvia saamaan visertäjistä.

Hiukan ovat tummasävytteisiä kuvat, mutta pikkuvarpusia näyttäisivät olevan. Toinen kävi kurkkimassa pöntön sisään, talviasuntoako haki.

Aamupesut olivat jääneet hiukan kesken ja toinen rapsutteli itseään.

Tämän kuvan laitoin vaikka on hiukan epäselvä, näkyy kumpikin iloisen aamutervehdyksen tuoja. Yllättävän kovaa lauloivat, lensivät muualle kun meillä ei vielä ole ruokabaaria avattu, kohta varmaan avataan, enää ei ole näkynyt punarintojakaan.

Kaikenlaista touhua on riittänyt, kortteilua, kirppiskäynti ja Ikeassakin piipahdimme, laitan myöhemmin kuvia hankinnoistani.

Sateisen tummaa on ollut, yöllä satoi oikein kunnolla, kuului sisällekin. Odotan poutapäiviä niin saisi loputkin lehdet haravoitua.

Hyvää maanantaita ja alkavaa viikkoa toivotan.

Otsikoita on monesti vaikea keksiä ja nyt laitoin vain tuon kissa.

Kuvia ei ole tullut nyt otettua kun on ollut niin paljon muuta touhua, linnut kylläkin ovat olleet ikkunan takana katselemassa joko ruokabaari avataan en niistäkään kuvia ole napsinut. Punarinta hyppinyt ja ruokaa etsinyt kohta varmaan lähtee muuttomatkalle.

Kaivelin vanhan kuvan edesmenneestä “rontti”  kissastamme, olen tämän aiemminkin esitellyt. Tästä kuvasta välittyy kuinka rennosti elämän voi ottaa eikä koko ajan toohottaa. Paljon muistoja palaa mieleen kun katselen tätä kuvaa, kaikenlaisia jekkuja keksi tämä Börje kissamme.

Eilen  sitten aloitin vihdoinkin joulukorttien teon enkä vaan ajattele aloittamista, tänään jatkan. Aluksi  on hiukan sarjatyötä kun osa kortteja on samaa mallia, tilauskortteja.

Meillä oli aamulla -5 astetta pakkasta, oikein oli katsottava uudelleen mittariin, oli se ja kauppakassin tuulilasikin oli jäässä.

Hyvää perjantaita ja alkavaa viikonloppua toivotan.

Aina kannattaa olla valppaana voi vaikka mitä kivaa löytää kuten me löysimme mini kirppiksen.

Olin nähnyt tämän aiemminkin, mutta emme silloin ennättäneet pysähtyä  tutkimaan kirppiksen antia. Nyt oli aikaa ja kaikkeahan sieltä löytyi, ostin nipun coctail haarukoita 0,50 hintaan, kun omani ovat alkaneet hajoilla,  suurin osa oli samaan hintaluokkaan hinnoiteltu, oli tietenkin kalliimpiakin. Tuli sellainen tunne, että itselläkin olisi kiva tällainen minikirppis saisi laittaa itselleen tarpeetonta myyntiin ja olisi jatkuva pöytäpaikka   Aion toistekin pysähtyä kurkkaamaan mitä on tarjolla.

Tämä kuva oli pakko laittaa vaikka hiukan epäselvä onkin, sen varran hassun hauska on. Ensin ihmettelin että mikä puskassa liikkui, sama paikka missä kurret ja pikkulinnut istuskelevat.  Tarkemmin katsottuani harakkahan siellä omppua nakerteli ja jäi hetkeksi istumaan. Ovat vaan niin arkoja että en kovin voinut ikkunan ääressä liikkua.

Vihdoinkin voin kertoa että olen aloittanut korttien teon, tuntui ettei niitä meinaa valmistua ollenkaan. Ensin pitää tehdä muutama eläinaiheinen kortti, siili-, hiiri- ja pari kissakorttia valmiina, loppuviikosta toiveita joulukorttejakin saada aikaiseksi 

Eilen tullessani uimahallista vähän sataa ripsutteli onneksi ei sen isompaa sadetta tullut, maassa olevat koivun lehdet pysyvät kuivina ja on helpompi haravoida kuin ihan märkinä.

Aurinkokin näyttää olevan heräilemässä, puiden latvoissa näkyy valon kajastusta.

Hyvää tiistaita toivotan.

Nyt on näkynyt kurrejakin lähellä pihapiirejä, tulleet metsästä kurkkimaan josko ruokabaareja olisi jo avattu, meillä ei vielä ole.

Tämä kurre nakertaa käpyä naapurin männyssä ja heittelee roskia niskaani kun olen pyykinkuivaustelineen vieressä. Vaikeaa oli saada kuvaa kun meni männyssä oksien taakse.

Tämä kurre onkin uusi tuttavuus, joen rannalla asustelee  ja niin vikkelä oli etten siitä kuvaa meinanut saada, juosta vipelsi pitkin puiden oksia kovaa vauhtia. Onneksi hetkeksi pysähtyi, sain kuvaan.

Taisi ihmetellä että mitä toi tolla mustalla mötikällä osoittelee.

Vipelsi ylös oksan haaraan, ihan näyttäisi siellä olleen jonkun pesä.

Älä nyt niitä kuvia napsi ihan ujostuttaa kun en moiseen ole tottunut.

Kaksi joutsenta lenteli, olivat kai menossa kokoontumispaikalle tuon metsän takana olevalle järvelle, sillä sieltä kuului aikamoinen meteli ja siipienkin lentoiskut, eivät vain tulleet meidän näköpiiriin jotta olisin kuvia saanut.

Fasaaneja oli lähipelloilla, eivät vaan niin rohkeita kuin lapsuudenkotini pihapiirissä.

Pojan kanssa niitä yritettiin kuvata, mutta metsään menivät piilloon ja siellä oli vaikeaa saada oksien ja ruohojen takaa kuvaan.

Eilen oli harmaata ja hiukan taisi sataa tihuuttaakin, taas yksi osa vaahteran lehdistä saatiin haravoitua, lisää tippuu kun nyt tuulee, aurinkokin pilkistelee.  Luntakin on luvattu, ei ehkä ihan vielä tänne meille sada.

Hyvää maanantaita ja alkavaa viikkoa toivotan.

Huomasin että olin kuvannut ikkunan kummallakin puolen olevia juttuja  ja ajattelin ne laittaa tähän yhdessä kertomaan ajan kulumisesta.

Olen tuonut ulkoa pois kaikki sisäkukat ja vielä näin kauniisti pelargonia kukkii. Laitoin sen työpöydälleni vaikka hiukan vie tilaa, mutta on siinä ilostuttamassa ja saa paremmin valoa kuin muualla. Siirrän myöhemmin muualle, tai keksin jonkun kukkatelineen pöydän ja ikkunan väliin.

Ovat ne kukat vain kauniita

ja onneksi sain kesän aikana juurrutettua

uusia alkuja tästä vanhasta kukasta, nekin jo kukkivat, ovat mökillä. Naapuri kertoi heittävänsä terassilla olevat pelargoniansa pois, sanoin että jos haluaa antaa ne minulle vien mökille. Suruhan se olisi hyviä kukkia hukkaan laittaa, kauniita vaaleanpunaisia ovat. Katsotaan saanko ne talven yli säilymään. Mökille on vaan keksittävä talveksi  lisää kukkatelineitä. Olen vallan siirtymässä pelargoniohin kesäkukkina, ovat kestäviä kesällä meidän kuumalla terassilla.

Ikkunan toiselle puolen tuli taas vanhalle tutulle paikalle istumaan kaveri, toinenkin oli, mutta hiukan arempi lensi pois kun kameralla osoittelin.  Katseli tarkkaan touhujani ja varmaan

ajatteli, että kyllä sen ruokabaarin jo voisi avata sen verran viileää on jo ollut. Ruokabaari on vielä suljettuna niin kauan että muuttolinnut ennättävät lähteä matkalle etteivät jää tänne kylmään pakkaseen jos ruokaa on tarjolla, joku uskalias kumminkin jää uhmaamaan Suomen talvea.

Ihana syyspäivä, aurinko paistaa ja vaahteran lehdet aivan kuin loistaisivat auringon kanssa kilpaa. Nyt näyttäisi siltä että omppurumba on ohi, täytyyhän sitä jättää hiukan syömäomenoita. Oli se taas aikamoinen urakka mutta hyvä mieli kun katselee valmiita hillopurkkeja ja pakkasessa olevia soserasioita.

Seuraavaksi pitäisi valmistautua joulukorttien tekoon, auttamattomasti myöhässä. Hiukan jo on päässä malleja suunniteltuna ja muutamaa olen paperille hahmotellut. Onneksi on jo eräs tilaus puolivalmiina. Niiden lomassa muutama kissa-, koira- ja hevoskortti on tehtävä kun sellaisia pyydettiin tekemään.

Minulla on toiminimi jonka puitteissa kortteja teen, ollut jo yli 10 vuotta. Joskus on kysytty  veroista maksanko korteistani niitä, kaikista maksan mitä voittoa tulee.  Eihän niillä nyt niin suuria voittoja tule varsinkin kun tekijä on ollut välillä vähän laiska ja saamaton

Hyvää maanantaita ja alkavaa viikkoa toivotan.

Nyt lentelee paljon pikkulintuja ja käyvät syömässä siemeniä ja omppujakin.

Istuimme vähän aikaa sitten  pojan kanssa mökin terassilla ja huomasin tuijassa liikettä, joku siellä mennä vipelsi. Kameran hain ja yritin saada kuvaan kaveria joka siellä hyppelehti, nopeita ovat.

Sainhan hetken tiirailtuani, mielestäni on keltasirkku herkuttelemassa.

Hyvin maistuivat tuijan herkut,

Lintu meni minulta pimentoon niin poika otti kameran ja näpsäsi pari kuvaa, sanoi että lintu tuijotti häntä tiiviisti kun napsutteli syödä.

Kyllä ruokaa riittää meidän tuijista niin paljon ovat taas kukkineet, ihan ruskeina, kauempaa katsottuna luulisi niiden olevan kuivumassa.

Rastaita on paljon omppupuiden ympärillä, niissä kun vielä on hiukan omppuja, emme kaikkia ottaneet pois, ajattelimme linnuillekin jäävän nautittavaksi.

Eilen aamulla oli todella paljon sumua kun  lähdimme kotoa kohden Nummelaa. Ihania kuvauskohteita olisi ollut, mutta miehellä sovittu tapaaminen, emme kerinneet pysähtymään.  Nummelasta lähdettyämme emme ajaneetkaan isolle tielle vaan menimme pienempiä teitä mitä aikoineen ajelimme kun Hämeenlinnan  tiellä oli tietöitä. Läyliäisten kohdalla oli paljon sumua, autosta muutaman kuvan otin kuinka tie häipyi sumuun.  Muutaman joutsenenkin näimme ja niistä pari kuvaa nappasin.

Eilen tein pari satsia omppuhilloa ja onhan se tuossa puuhellan ääressä hiukan lämpimämpää touhua kuin kotona sähköhellalla tehden. Ei enää montaa satsia tule kun on urakka ohi, onhan ollut hiukan hommaa kun tänä vuonna putosivat kaikki melkein yhtä aikaa, eikä ennättänyt puusta poimia paljoakaan. Kuulemma muuallakin olivat kanelit tehneet saman tempun.

Sumuinen aamu nytkin on, ei onneksi sada. Viemme haudoille kanervia ja otan tuijasta muutaman oksan mukaan, niillä saa kivasti vihreyttä.

Hyvää viikonloppua toivotan.

On sitä vipinää ollut pihapuissa sekä kotona että täällä mökillä,  kaikenlaisia lintuja ruokaa etsimässä.

Pieni piipitys paljasti kotona olevassa pihakuusessa olevan pienen kaverin, vaikka niin vikkelä oli etten millään kuvattua meinannut saada.

Tässä näkyy hiukan päälaen väriläikkä niin on tunnistettavissa, hippiäinenhän siellä on.  Ainakin pari niitä näytti olevan, saa nähdä jääkö yhtään talvehtimaan, on aiemminkin ollut, minä pienin pähkinää aivan pieneksi ja laitoin kuusen oksan päälle, siitä kävi popsimassa ja selvisi talven yli.

Täällä mökillä närhet nautiskelevat naapurin tammen terhoilla, 5 näin yhtä aikaa olevan puussa ja nyt tuli tikkakin ruokailemaan.

Voi sitä omenoiden paljoutta mitä on pudonnut, ei meinaa saada niitä kerättyä pois, onneksi poika on apuna, miniällä flunssa ei voi auttaa. Ei aikaisimpina vuosina omput ole pudonneet kaikki melkein yhtä aikaa, samoin teki kotonakin kanelit, suurin osa putosi ennen kuin ennätin niitä puusta kerätä, olisikohan tuolla kuumalla kesällä jotain vaikutusta tähän. Nyt odottelen poutaista päivää että saisimme loputkin kerättyä pois.

Hyvää lauantaita toivotan

Tänä syksynä omenoita riittää, ainakin kanelipuut ovat väärällään ihania punaposkisia herkkuja.

Tämä puu kasvaa kotipihassa ja ekaa kertaa on näin paljon omppuja. Toiset omenapuut ovat entisten omistajien istuttamia tämän olemme me hankkineet ja nyt antaa satoa yllin kyllin. Samanlainen näky on täällä mökilläkin, kanelipuun oksat roikkuvat omenoiden painosta. Oikein arvasin että nurmikko on punaisena pudonneista omenoista, ei pelkästään kanelinpuusta vaan muistakin, on siinä urakkaa kerrakseen kun ne kaikki on poimittu, harmi kun en nyt kuvaa niistä saa tänne.

Hyvän ystäväni mies tykkää kaneliompuista yli kaiken ja mökille tullessani vein hänelle yhden ämpärillisen rouskuteltavaa ja voi sitä iloista ilmettä mikä oli saadessaan tuomiseni.

Onneksi on kummassakin paikassa sekä kotona että mökillä nurmikkoa puiden alla, ei tule niin isoja kolhuja omeniin.

Aurinkokin jo pilkistelee Hämeessä, toivottavasti ei isoja sadekuuroja tule, saisin hiukan ulkona hommia tehdyksi.

Hyvää perjantaita ja alkavaa viikonloppua toivotan.

Nyt on ollut aikamoinen vilske pihapuissa ja pensaissa, kai niissä on jotain syötävää kun näyttää siltä että lintuja on paljon ruokailemassa.

Tämä sepelkyyhky tähystelee läheisen koivun latvassa, pesä sillä oli naapurin pihamännyssä, yllättävän lähelle asutusta sen oli tehnyt.

Joka syksy kun naapurin tammessa alkavat terhot kypsyä on närhillä kova kiire niitä kerätä, en tiedä syökö heti vai viekö myös säilöön, ehkä kumpaakin.

Tonttimme rajalla olevassa kanukassa on ollut aikamoinen vipinä, sitä ensin hiukan ihmettelin kun pensaan lehdet heiluivat ja pikkulintuja pyrähteli sen sisällä. Sinitiainen kurkkii kuvaajaa.

Pensaan lehdissä on jotain ötököitä ja taitaa olla suurta herkkua

linnuille.

Välillä oli tarkistettava ettei ole vaaraa

ja uusi pyrähdys

herkkuja

hakemaan.

Ovat nämä pikkuiset niin kivoja että

piti kuvata usemmankin

kerran. Kovin tarkkaa puuhaa

tämä ruokailu,

kaikki herkut lehdistä nokittava pois. Oli siellä muitakin ruokailemassa kuin vain sinitiaisia, olisivatkohan nämä olleet pihapuussa pesineen sinitintin poikasia, kaksi poikuetta tekivät. Talvella ehkä myös vipinää ruokintapaikalla.

Sisällä ollessani kuuntelin että joku pörrää yläilmoissa ja ulos katsomaan, ei näyttänyt poliisikopterilta. Äkkiä takaisin  sisälle kameraa hakemaan ja sillä tiirailemaan yläilmoihin. Kierteli asuntoalueemme yllä ja arvelin niiden kuvaavan, samalla mitalla takaisin ajattelin Kuvaajahan siellä näkyi olevan kun tarkemmin kuvaa tarkastelin.

Tuli ihan tonttimme päälle ja hiukan vaikeaa kuvata kun on noita puita ja kopterilla aikamoinen vauhti päällä.  Ei meille niin vaan kuvaamaan voi tulla kun pyykitkin liehuivat pihalla ei ollut oikein kuvauskunnossa

Eilen oli aivan ihana syyspäivä, sellaisia lisää, välillä käväisin omppupuusta napsaisemassa omenan välipalaksi. Parina päivänä olen jopa tehnyt kortteja, eiköhän kortteilukin ala pikkuhiljaa vilkastumaan syksyn tullessa. Eilen kävimme uimakaverini kanssa uimahallissa taas vesijuoksemassa ja muutaman kerran saunoimmekin.

Hyvää tiistaita toivotan.