Aurinko kirkastaa värejä

Kuvasin näitä pensaita uudelleen auringon paistaessa ja laitan tänne nähtäväksi kuinka se antaa lisäväriä.

Punertavat lehdet aivan hehkuvat auringon valossa.

Kun katselee näitä niin ei uskoisi olevan Etelä-Suomessa tällaisia värejä.

Tämän laitoin myös kun lehdet kuultavat läpi valoa. Olen huono runoilemaan mitään ehkä siksi haluan kuvilla tuoda julki kauneutta.

Ihana aurinko tuli käymään

Eilen ihmeellinen valoilmiö näyttäytyi täydellä voimalla, ihana tunne.

Pihapiiristä kuvailin kaikenlaisia värejä, tämäkin jännä lehtien sekasotku.

Näissä lehdissä aurinko toi voimakkaat värit esille.

Mukava oli leikitellä valon ja varjojen kanssa.

Samoin tässä aikuista naista lapsetti :-)

Ei aina tarvitse ottaa niin vakavasti.

Sitä voi hassutella ja iloita kilpaa auringon kanssa.

Aurinko vielä innoitti lähtemään metsään kävelemään ja kivaahan se oli sateisen jakson jälkeen.

Hyvää perjantaita ja alkavaa viikonloppua, toivottavasti aurinko muistaisi meitä vielä.

Kurrelle sapuskaa

Olen pitkään katsellut näitä naapurin kuusen antimia.

Oli pakko ottaa kuva kun vieri vieressä käpyjä, aivan mahtavasti. On siinä kurrella nakerrettavaa.

Marjasekoitus

Mökillä mäenrinteessä vieri vieressä punaista ja oranssia.

Puolukat olivat jo etelärinteessä kypsyneet.

Hauskan värivivahteen antoivat nämä kielon marjat. Kauempaa katselin, että mitä ihmeen oranssisia marjoja siellä on.

Näkyivät kauaksi kun niitä aika monessa varressa oli. Tämä on tätä syksyn väriloistoa kesän värien jälkeen.

Iloa värien kautta

Nämä värit pitäisi herättää jos vielä on unenrippeitä silmissä.

Mitä pidätte väripläjäytyksestä, minusta aivan mahtavat.

Hiukan maltillisempaa, kauniita värejä tässäkin.

Vaihdetaan keltaisen puolelle, ei näissäkään valittamista ole.

Tässä tämä oksa koko kauneudessaan.

Vielä yksi otos ihasteltavaksi.

Hillitympää punaisuutta.

Kyllä tämäkin väriyhdistelmä laittaa miettimään kuinka lahjakas luonto on näissä värityksissään.

Hyvää keskiviikkoa ja toivottavasti nautitte väreistä.

Luonnossa paljon erilaisia värejä

Mielenkiintoisia aikoja luonnossa tapahtuu, aikamoinen värien temmellys.

Meidän Mustamarja-aroniat ovat jo menneet parempiin suihin, linnut nauttineet muutama niitä vain olikin. Nämä olen kuvannut lähistöllä olevasta pensaasta, mahtavan tumma väritys.

Nämä hiukean vaaleamman värisiä.

Pihlajanmarjat säästyneet linnulta, ehkä eivät vielä syömäkelpoisia.

Kaksi kaunista kukkaa

Tänään ollessani Kirkkonummipäivillä kuvasin kaksi kaunista kukkaa.

Tämä on toinen, ei tullut itselleni vaan joku toinen sai herkutella.

Mielestäni tämä kaunistus oli myös kuvaamisen arvoinen. Väkeähän oli paljon joten en lähtenyt ihmisiä kuvaamaan vaan nämä halusin ikuistaa. Aikaakaan ei niin paljoa kuvaamiseen ollut.

Hämähäkki.. tuli sade..

Nämä kuvat olen kuvannut aiemmin, nyt ajattelin laittaa hämppiksen tänne, sopii tähän sateiseen päivään.

Tutkaillessani tämän kukan avautumista huomasin hämähäkin siihen majoittuneen.

Kierteli ja kaarteli kukkaa, mutta sitkeästi pysyi siinä.

Tuli sateinen päivä ja katselin mihin oli hämppis kadonnut. Eihän se mihinkään ollut lähtenyt vaan mennyt terassille suojaan :-) Fiksu hämppis.

Kalliolta kesämaisemaa katsellen

Kaunis maisema ylhäältä kalliolta katsellen.

Nautin aina näistä Suomen järvien näkymistä. Merimaisematkin ovat kauniita eri tavalla vain.

Hyvää tiistaita toivottelen.

Koppakuoriainen ja tapaaminen

Tullessani lauantai-iltana metsästä kävelytielle, siinä jutteli mies puhelimeen ja hänet ohitin lähtiessäni kotiin päin. Kuulin tämän miehen huutavan perääni, olenko luontokuvaaja. Minä käännyin ja vastailin, että sellainen harrastelija. Sanoi kun on kamera mukanani ja olenko kiinostunut komeasta koppakuoriaisesta jonka oli nähnyt. Sitä sitten yhdessä etsimme mihinkä oli hävinnyt ja löytyihän tämä yteistuumin kun oikein tiirailimme. Olimme varmaankin huvittava näky.

Tällainen musta komistus löytyi, oli kuulemma ollut matoa viemässä johonkin, nyt mato oli saanut jäädä.

Mies auliisti auttoi kuvaessani, otti kepin päähän koppiksen jotta saisin jotain kuvaa jo hiukan hämärtymässä olevassa illassa. Ei oikein pysynyt koppis kepin päässä joten

hän otti sen käteensä, siinä tämä musta mottisarvinen innostui menemään. Ei millään meinannut saada kuvaa kohdistettua.

Kuten näkyy vipelsi pitkin kättä sinne sun tänne.

Näin sitä voi tavata kivoja ihmisiä, hetken juttelimme ja hän lähti pyöräilemään toisaalle hyvää jatkoa toivotellen ja minä kotia kohden kävelemään.

Hiukan jäi harmittamaan kun en blogini osoitetta hänelle huomannut antaa.

Tilaa syöte: Artikkelit | Kommentit

Copyright © Akileija 2012 | Akileija | WWW-sivujen toteutus I28 Media | Teema: Ani World.