Pitkästä aikaa tein yhden CD-kortin
Uudesta ruusukuvasta leikkasin taustan pois. CD:n reunoihin laitoin uutta tarranauhaa jossa on valkoista/kultaa samoin samaa on kulmissa. Taustapaprun valitsin hiukan kelta/ruskean sävyisen kuten ruusuissakin on, samoin korttipohjan. Nämä uudet stanssatut kuvat eivät ole leikattu aivan kuvien reunoista vaan mukaeltu läheltä kuvaa, joten en minäkään alakuvaa niin jämptisti leikannut.
Nää on hienoja, missä on toi cd-levy.
Kimaltelee niin monivärisenä ja kauniina.
Hillitty ja kaunis väritys. Tyylikäs onnittelukortti!!!
Son niin nätti, että pompin tuolillani…
Voi miten jännä ideea (minä laitan niitä kirsikkapuuhuni varkaita pelottelemaan).
Onpa seesteisen näköinen kortti. Mulle tulee toisaalta suklaankin värit mieleen.
Vaihdoin taas pohjaa blogissani. Tällä kertaa mulla on tunne, että tuo alkaa jo olla aika hyvä. Pidän ainakin itse siitä jo tosi paljon. Onneksi on mahdollista löytää uutta ja kokeilla. Kärsivällisyyttä vaan vaatii.
Ehkä mulla nyt alkaa vähän valoa tähän tilanteeseeni. Kertoilen siitä, kun tiedän, toimiiko.
Harakka; cd-korteilla on aina haluajia.
Riitta; kiitos, pidän itsekkin noista väreistä.
Rusina; kiitti, toivottavasti pysyit tuolillasi
Hannele; näillä saa vaihtelua ei aina taustapapruja.
Yvioon; ei liikaa on minun tyylini, jospa siihen suklaata lahjaksi mukaan.
Sinulla kivoja pohjia. Toivottavasti tulee enemmän valoa, kerroppa sitten kun tiedät.
Kortti ihastuttaa ja Rusinan kommentti naurattaa.
Anu; kiitos ja eikö olekkin hauska
Aivan ihana kortti! Osaisinpa tehdä tuollaisia. En tiedä onko kyse lähinnä epäröinnistä vai ihan oikeasti taidon puutteesta, mutta hirvittää edes yrittää.
Inkataika; kiitos, kyllä sinä osaat kunhan otat ja teet ja harjoittelemalla oppii.